Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää tuomion tai valvontapäätöksen tunnustamista ja valvontatoimen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen valvonnan täytäntöönpanoa koskevan pyynnön lähettämisestä toiseen jäsenvaltioon ja suostumisesta toisen jäsenvaltion lähettämän pyynnön täytäntöönpanoon Suomessa. Lain 2 §:n 2 momentin mukaan puitepäätöksessä tarkoitettuja seuraamuksia ja valvontapäätöksiä Suomessa ovat yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus, valvontarangaistus, ehdollinen vankeusrangaistus ja päätös ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun valvonnasta, päätös ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvonnasta sekä päätös valvottuun koevapauteen päästämisestä. Siten myös ehdotettava valvonta kuuluu lain soveltamisalaan.
Ehdollinen vankeusrangaistus on pitkään ollut keskeisessä asemassa rikosoikeudellisessa järjestelmässämme ja se on säilyttänyt asemansa hyvin. Ehdollisen vankeuden tarkoituksena on toimia vakavana varoituksena rikoksentekijälle. Rangaistuksen täytäntöönpano riippuu siitä, jatkaako tuomittu rikosten tekemistä hänelle asetettuna koeaikana. Ehdollisen vankeuden kriminaalipoliittisena perusteluna on erityisesti tieto ehdottoman vankeusrangaistuksen monentyyppisistä haittavaikutuksista.
Nykyään valvonta voidaan tuomita alle 21-vuotiaana rikoksen tehneelle tuomittavan ehdollisen vankeuden oheisseuraamukseksi. Ehdollista vankeutta voitaisiin tehostaa ulottamalla valvonta koskemaan myös tätä vanhempia rikoksentekijöitä. Säädettäessä valvonta seuraamukseksi myös rikoksen 21 vuotta täyttäneinä tehneille herää kysymys siitä, kehitetäänkö yleinen, rikoksentekijän iästä riippumaton valvonta vai säädetäänkö aikuisia koskevasta valvonnasta omat säännöksensä.
Myös valvontaseuraamukseen johtamattomat seuraamusselvitykset on otettava arviossa huomioon. Jos tällaisia olisi vuosittain yhtä paljon kuin valvontaan johtavia selvityksiä eli 800, kustannukset näistä olisivat enimmillään 800 x 644 eli 515 200 euroa.
Esityksessä ehdotetaan valvonnan mahdollisuutta myös tilanteissa, joissa ehdolliseen vankeuteen tuomittavalla ei ole rikostaustaa. Esitystä valmisteltaessa on keskusteltu erityisesti siitä, tulisiko valvonta voida tuomita oheisseuraamukseksi myös tapauksissa, joissa on kyse ensimmäisestä, käytännössä pitkästä ehdollisesta vankeusrangaistuksesta. Kysymys nousi esille myös oheisseuraamuksia selvittäneen työryhmän ehdotusten saamassa lausuntopalautteessa. Yksi esimerkki valvonnan tarpeesta olisi tilanne, jossa väkivalta- tai seksuaalirikoksesta ensikertaiselle tekijälle tuomitaan ehdollista vankeutta, ja rangaistukselle olisi perusteltua saada nykyistä konkreettisempaa sisältöä. Myös huumausainerikokset voivat olla sellaisia, että syytetyn määrääminen valvontaan ehdollisen vankeuden yhteydessä on tarkoituksenmukaista jo ensimmäisessä tuomiossa. Valvonnalla saattaa myös olla enemmän tavoiteltua vaikutusta ensi kertaa rikokseen syyllistyneellä kuin jo taparikollisuuteen ajautuneella syytetyllä. Näistä syistä esityksessä ehdotetaan valvontaan määräämisen mahdollisuutta myös ensimmäistä kertaa rikokseen syyllistyneelle, jos tuomittava ehdollinen vankeus on vähintään kahdeksan kuukauden pituinen.
Yhdyskuntapalvelun määräämistä ehdollisen tuomion osana ei lain tasolla ole sidottu vaihtoehtoisen vankeusrangaistuksen pituuteen. Kuitenkin sen käytön edellytykset liittyvät keskeisesti teon rangaistusarvoon. Ehdollinen tuomio ja siihen liitettävä yhdyskuntapalvelu voi tulla kyseeseen vain poikkeustapauksissa, jos rikoksen rangaistusarvo on yksi vuosi vankeutta tai enemmän. Kahdeksan tai kymmenen kuukauden vankeusrangaistuksen katsotaan vastaavan korkeinta tuntimäärää, joka voidaan tuomita yhdyskuntapalveluna.
Nuorten ehdollisen vankeuden valvonnasta säädetään yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 10 luvussa ja yhdyskuntapalvelusta 8 luvussa.